Iittalan lasitehdas

Iittalan lasitehdas sijaitsee Iittalassa, Hämeenlinnan kunnassa. Se on Suomen suurin yhä toiminnassa oleva lasitehdas. Iittala on yksi Suomen johtavia astioiden valmistajia, ja ikonisella i-tarralla merkittyjä laseja, mukeja ja lautasia löytyy lähes joka kodista. Suurin osa tuotannosta on siirretty ulkomaille, kuten Thaimaahan, Saksaan ja Kiinaan. Iittalan tekstiilejä puolestaan valmistetaan Liettuassa ja Portugalissa. Suurin osa lasituotteiden tuotannosta on kuitenkin yhä Iittalan Suomen tehtaalla Iittalassa ja Nuutajärvellä.

Suomalaisen lasintuotannon historiaa

Vuonna 1881, ruotsalainen lasinpuhaltaja P. M. Abrahamsson saapui pieneen Iittalan kylään. Kylä oli sijainniltaan syrjäinen, mutta rautatieyhteys, läheinen saha sekä Äimäjärven läheisyys tarjosivat erinomaiset puitteet lasitehtaan perustamiselle. Tehtaalle palkattiin 50 työntekijää Ruotsista, Saksasta ja Belgiasta. Tuotanto koostui pääasiassa arkisista lasituotteista, kuten apteekin pulloista ja juomalaseista, mutta koristeellisesti hiottuja ja kaiverrettuja esineitä tehtiin tilauksesta kartanoille, hotelleille ja ravintoloille. Ensimmäiset mallit tehtaalle tuotiin ulkomailta, mutta 1900-luvun alkupuolella muottimestari A. Gustafsson suunnitteli ensimmäiset suomalaiset lasisarjat. Tehtaan perustaja Abrahamsson jätti tehtaan 1800-luvun lopussa, ja vuonna 1917, ensimmäisen maailmansodan aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi, tehtaan pääosakas ja isännöitsijä Claes Nordstedt joutui myymään osakkeensa Karhula Osakeyhtiölle. Osa lasin tuotannosta siirtyi Karhulan lasitehtaalle, ja lasitehtaiden tuotteet tunnettiin nimellä Karhula-Iittala 1950-luvulle asti. Myös vuosina 1919-1932 voimassa ollut kieltolaki teki hallaa lasituotannolle. Pullojen ja juoma-astioiden kysyntä romahti, ja Iittala joutui markkinoimaan viinilasejaan mehulaseina.

Iittalan nykyinen imago alkoi hioutua vasta 1930-luvulla. Kieltolain päätyttyä Karhulan lasitehdas järjesti lasin suunnittelukilpailun, ja kilpailun voiton vei arkkitehtina ja muotoilijana toimiva Aino Aalto. Tänä päivänä Iittalan Aino Aalto -sarja on tuoteperheen kenties tunnetuin ja ikonisin lasituote, ollen myös Iittalan vanhin edelleen tuotannossa oleva sarja. Viisi vuotta myöhemmin Ainon aviomies Alvar Aalto, arkkitehti ja muotoilija itsekin, otti osaa Karhulan lasitehtaan suunnittelukilpailuun. Tuolloin syntyi kenties tunnetuin Iittalan kaikista tuotteista, myöskin Savoy-maljana tunnettu Aalto-vaasi. Alvar Aalto oli eräs Suomen tunnetuimpia arkkitehtejä ja muotoilijoita, jonka suunnittelemia rakennuksia ja esineitä löytyy niin Suomesta kuin ulkomailtakin asti.

Aalto-vaasi

Muotoilun uusi aikakausi

1940-luvulla Iittalan palkkalistoille löytyi, jälleen Karhulan lasitehtaan suunnittelukilpailun myötä, nuoret suunnittelijat Tapio Wirkkala ja Kaj Franck. Suomalaisen lasitaiteen alalla oli käynnissä nousukausi, ja Wirkkalan ja Franckin suunnittelemat mallit niittivät suosiota kansainväliselläkin tasolla. 50-luvulla Iittalan lasitehtaalle palkattiin taiteilija Timo Sarpaneva, ja hänen suunnittelemiensa lasiesineiden pelkistetty muoto menestyi kansainvälisissä näyttelyissä. Suomalainen muotoilu alkoi tulla tunnetuksi maailmalla. Timo Sarpaneva kehitteli uusia värisävyjä käyttölasisarjaansa varten, ja lopputuloksena syntyi Sarpanevan harmaasävyinen i-linja. I-linjan tunnusmerkiksi otettiin punainen i-merkki, joka toimii tänä päivänä tunnettuna ja arvostettuna Iittalan tavaramerkkinä.

1960-luvulla Iittala kehitteli uuden lyijyttömän lasimassan, i-kristallin, joka on konepesun kestävää kirkasta kristallia. Tehtaalla kehiteltiin myös uusia lasinpuhallustekniikoita, joista yksi oli Timo Sarpanevan kehittämä lasin pinnan elävöitystekniikka. Lasiin saatiin aikaiseksi rosoinen pinta puhaltamalla se puisiin muotteihin, joiden pinta oli poltettu. Kyseisellä tekniikalla luotu, Sarpanevan suunnittelema Finlandia-sarja oli suuri menestys. 1971 Iittalaan avattiin uusi valaisintehdas, sekä Iittalan lasimuseo. Lasintuotannon markkinat alkoivat kuitenkin kansainvälistyä, ja Suomeen alettiin tuoda edullisia lasituotteita ulkomailta. Iittalan lasitehdas yhdisti voimansa useiden muiden suomalaisten lasitehtaiden kanssa, jotta he pystyivät vastaamaan halvan tuontilasin luomaan kilpailuun.

Kohentuneen elintason ja taloustilanteen myötä myös tavallisia kuluttajia alkoivat kiinnostaa lasiset koriste-esineet. Erityisesti Aalto-maljakon suosio on säilynyt ja kasvanut vuosien saatossa, ja 80-luvulla siitä muodostui yrityksen lippulaiva. Myös värillisen lasin kysyntä kasvoi, ja 90-luvun puolella uusia hittituotteita olivat erilaiset tuikkulyhdyt. Tunnetuin tuikkulyhtysarja lienee Iittalan Kivi-sarja, jonka suosio perustuu laajaan värivalikoimaan. 2000-luvun puolella Iittala siirtyi Firskars-konsernin omistukseen.

Tänä päivänä Iittalan lasitehdas on Suomen suurin yhä toiminnassa oleva lasitehdas. Tehtaalla työskentelee 200 työntekijää, joista 50 toimii lasinpuhaltajan toimessa. Tehdas valmistaa vuosittain lähes 7 miljoonaa lasiesinettä, joista osa tehdään yhä käsityönä lasinpuhallustekniikalla. Suurin osa tuotannosta tapahtuu kuitenkin automatisoitujen koneiden toimesta.