Kankureita neljässä sukupolvessa

Lapuan Kankurit on vuonna 1973 perustettu kutomo ja perheyritys, joka valmistaa kodintekstiilejä. Yhtiön perusti Juha Hjelt, kolmannen polven kankuri, yhdessä vaimonsa Liisa Hjeltin kanssa. Lapuan Kankureiden kutomo sijaitsee Lapualla, läntisessä Suomessa lähellä Seinäjokea. Parin kilometrin päästä kutomolta löytyy yrityksen oma tehtaanmyymälä, joka sijaitsee Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessa, entisen Patruunatehtaan työkaluverstaassa. Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessa toimii tehtaanmyymälän lisäksi kauppoja, kahviloita, elokuvateatteri, harrastajateatteri, kirjasto ja Lapuan taidemuseo, musiikkiopisto ja kansalaisopisto. Yrityksellä on tehtaanmyymälän lisäksi myymälä Helsingissä, useita jälleenmyyjiä sekä verkkokauppa. Lapuan tehtaalle järjestetään tutustumiskierroksia. Tänä päivänä yritystä johtaa Juha Hjeltin poika, neljännen polven kankuri Esko Hjelt, yhdessä vaimonsa Jaana Hjeltin kanssa.

Esko ja Jaana Hjelt

Lapuan Kankurit tunnetaan erityisesti osaamisestaan perinteisen jacquard-kudonnan saralla. Jacquard-kutomakone on ranskalaisen keksijän Joseph Marie Jacquardin kehittämä kutomakone, jonka toimintaa ohjaavat erilaiset reikäkortit. 1800-luvulla keksityt automaattiset kangaspuut olivat yksi aikansa merkittävimpiä keksintöjä, ja yksi maailman ensimmäisiä laitteita, joissa käytettiin reikäkortteja. Kutomakone on vaikuttanut merkittävästi myös tietokoneohjelmoinnin kehitykseen.

Muotoilijoiden valtakunnallinen järjestö Ornamo myönsi Lapuan Kankureille Ornamon pallo- nimisen palkinnon vuonna 2017, tunnustuksena suunnitteluosaamisesta sekä taideteollisesta toiminnasta. Lisäksi Lapuan Kankureille myönnettiin Taito-Finlandia -palkinto vuonna 2014.

Sata vuotta kudonnan historiaa

Lapuan Kankureiden historia ulottuu 1900-luvun alkupuolelle. Entisen toimitusjohtajan Juha Hjeltin isoisä Juho Annala perusti pienen huopatossutehtaan Lapuan Lankilankoskelle vuonna 1917, Suomen itsenäistymisen vuonna. Talvet pohjoisessa olivat hyytävän kylmiä, ja lämpimät tekstiilituotteet tekivät kauppansa. 1930-luvulla huopatossutehdas muuttui teolliseksi kutomoksi, ja tehtaan tiloihin hankittiin ensimmäiset kutomakoneet. Kutomossa valmistettiin muun muassa villahuopia armeijalle, mutta tehdas oli jo tuolloin erikoistunut lisäksi taidokkaaseen jacquard-kudontaan.

Juho Annalan tyttärenpoika Juha Hjelt alkoi jo 15-vuotiaana työskennellä perheen villakutomossa. Vuonna 1973 hän perusti oman kutomon vaimonsa Liisan kanssa, ja näin sai alkunsa Lapuan Kankurit. Tehtaalle hankittiin Ranskasta jacquard-kutomakoneita sekä jacquard-kudontaa taitava kankuri. Juha Hjeltin alkuperäisenä liikeideana olivat täkänät, eli seinälle ripustettavat, pellavasta kudotut kuvioidut seinävaatteet. Täkänä edustaa perisuomalaista sisustusperinnettä aidoimmillaan, ja ne olivat 1970-luvun Suomessa arvostettuja käsityötuotteita. Lapuan Kankurit saivat asiakkaikseen suuria kauppaketjuja.

Juha Hjeltin poika Esko Hjelt päätyi myös isänsä jalanjäljissä perheyritykseen töihin. 1980-luvulla hän aloitti opinnot Tampereella tekstiililinjalla sekä työskenteli Tamfeltin verkatehtaalla kutojana. Vaimonsa Jaanan kanssa he työskentelivät myös Lapuan Kankureilla. Ennen vuosituhannen vaihdetta vuonna 1999, vain 26-vuotiaana, Esko Hjelt otti yrityksen johtaakseen – jo neljännen polven kankurina. Jaana Hjeltistä tehtiin Lapuan Kankureiden markkinointijohtaja.

Suomalainen laatutekstiili maailmalla

Nykypäivänä Lapuan Kankurit tuottaa laadukkaita suomalaisia pellava- ja villatuotteita, ja valikoimaan kuuluvat niin pöytäliinat, pyyhkeet, saunatekstiilit, peitot, esiliinat kuin kylpytakitkin. Yli puolet tämän päivän tuotosta tulee viennistä. Lapuan Kankureiden käyttämä pellava viljellään Euroopassa, ja villa puolestaan tuodaan Uudesta-Seelannista ja Etelä-Afrikasta. Yrityksessä työskentelee tänä päivänä 20 kutomotyöntekijää tekstiiliteknikkoa, sekä muun muassa lukuisia suunnittelijoita. Lapuan Kankureiden myyntivaltteina toimivat kotimaisuus, korkea laatu ja perheyrityksen pitkä historia. Vuonna 2010 he ottivat tuotantoon menestyneen tekstiilitaiteilija Dora Jungin suunnittelemia pellavapöytäliinoja. Näistä tunnetuin on Stockmannin satavuotisjuhlan kunniaksi suunniteltu “100 ruusua”. Tekstiilit valmistetaan Tampereen museoista saatujen alkuperäisten ohjeiden avulla.

1990-luvun lama koetteli koko Suomea, ja erityisesti suomalaista tekstiilituotantoa. Suuret tekstiilitehtaat lopettivat toimintansa ja siirsivät tuotantonsa maihin, joissa kankaan tuottaminen on edullisempaa. Myös Lapuan Kankureiden liikevaihto tyrehtyi, kun täkänät eivät enää menneet kaupaksi. Lamasta kuitenkin selvittiin, ja yhä tänä päivänä yritys tuottaa tekstiilituotteita Juha Hjeltin aikanaan hankkimilla jacquard-kutomakoneilla. Alkuperäisistä reikäkorteista on luovuttu digitalisaation myötä, ja osa viimeistely- ja ompelutyöstä on siirretty tytäryritykseen Baltiaan. Suomalaisen tekstiilin tuotanto on kuoleva bisnes, mutta Lapuan Kankureilla on vankka jalansija niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla.