Mikä Ja Kuka On FINNARPP-tutkimusretkikunta?

Neljäs päivä marraskuuta 2017 lähti FINNARP-retkikunta kohti Etelämanteretta jälleen kahdeksi kuukaudeksi, nyt vuonan 2018 samankaltainen tutkimusmatka tehdään alkaen 30. Marraskuuta. Etelämantereelle suunnattuja tutkimusmatkoja on Suomesta käsin tehty jo 30 vuoden ajan. Lyhyen kahden kuukauden Etelämantereen kesän aikana Suomalainen joukkio tiedemiehiä, lääkäreitä ja toimittajia lähti keräämään mittalaitteiden vuoden tuloksia ylös. Sääasemista, seismometreista, GPS-mittauslaitteista ja lumen sekä jäänmittauslaitteista koostua keskus Etelämantereella kerää tärkeää tietoa tulevaisuutta varten. FINNARP on ilmatieteenlaitoksen Suomen Etelämanner-logistiikan tutkimushanke, joka vetää ja järjestää tutkimusmatkat Etelämantereelle. Tutkimusretkikuntaan kuuluu kaikenlaisia ammattilaisia, retkikunnassa on yhdeksän henkeä. Mukaan lähtee niin retkikunnan johtaja, varajohtaja, kokki ja konemestari kuin sähkömies, lääkäri ja kaksi tutkijaakin. Asemalla aiotaan siis myös tehdä jonkin verran korjaustöitä tutkimuksien lisäksi. Huoltoja vaativat niin Jätekuljetukset kuin tutkimustoiminnan parantaminenkin. Asemalle asennetaan myös kaksi uutta konttia tutkijoiden majoitus sekä työtiloiksi.

Suomalainen tutkimusasema Aboa

Aboa on Suomalaisten vuonna 1988 perustama tutkimusasema, joka sijaitsee Kuningatar Maudin maalla. Rannikolle on hyytävän jäiseltä tutkimusasemalta matkaa 130 kilometriä. Kapkaupungista kohde on viiden tuhannen kilometrin päässä. Asemalle mahtuu tilapäisesti asumaan 18 henkeä ja vakituisesti 12 hengen retkikunnalle rakennettu Aboa saa pian lisää tutkimuksille työtilaa ja tutkijoille asuintilaa.

Suomalainen tutkimusasema Aboa

Ankarat lumimyrskyt sekä jatkuva auringon paiste voimakkaalla säteilyllä kuuluvat Kuningatar Maudin maan normaaliin muutaman kuukauden mittaiseen kesään. Joka kestää noin marraskuusta maaliskuuhun. Arki tutkimuslaitoksessa ei sovi ihan kenelle vaan. Laitoksella ei ole televisiota, puhelinta tai saati internettiä. Satelliittivälityksen avulla sähköpostiviestien lähetys on mahdollista, joskin todella hidasta. Suihkujen vesi saadaan lunta sulattamalla ja läheisen jäätikön vesi kelpaa juomaksi. Arki Aboalla ei ole helppoa. Vuonna 2017 seurantaraporteissa kerrottiin, että ankarien olosuhteiden vuoksi retkikunta joutui odottamaan paikalle pääsyä yli kymmenen päivää Kapkaupungissa huonojen sääolosuhteiden vuoksi. Matka lopultakin taitettiin rahtilentokoneen kyydissä puisilla istuimilla. Kuuden tunnin matkan jälkeen matkaa jatkettiin suksilla varustetulla lentokoneella Saksalaisten tukiasemalle. Tämän jälkeen tankkaustauko ja tunnin mittainen lento sekä noin tunnin tarpominen jäätiköllä sai vihdoista viimein kuuden toista tunnin matkustamisen jälkeen tutkimusryhmän tukikohteeseensa. Hiiren hiljaiseen, tuhansien ja tuhansien kilometrien päähän muusta asutuksesta sijaitsevaan Aboaan. Työt alkoivat heti, sauna lämpesi muutamaa päivää myöhemmin ja ensimmäinen yö vietettiin vain hieman lämmenneessä asemassa miinus kuudessa asteessa. Aboa oli talvehtinut hyvin ilman suuria vikoja ja osa tutkimusretkeläisistä oli jo nähnyt yli seitsemän tuhannen pingviinin koloniankin, joka alueella asui. Aseman täyteen toimintakuntoon saamiseen meni kaksi vuorokautta. Aboan retkikuntien vuotuisia tarinoita voi lukea retkikunnan retkiraporteista.

ASPIRE-hanke

ASPIRE-hanke on Suomen Akatemian hanke, jonka tavoitteena on kerätä tietoa Etelämantereesta. Tietoa halutaan lumesta, ilmakehästä ja sen lämmöstä ja dynamiikasta, pilvistä sekä ilmakehässä tapahtuvasta lämmön ja kosteudesta. Lumen kiderakennetta seuraillaan ja auringon säteilyn heijastumista lumen kiderakenteeseen tutkitaan. Hanketta varten on olemassa aivan erityinen mittaus laitteisto, jolla lumen heijastuksen kykyjä mitataan hyvinkin tarkasti. Lumi näytteitä kuljetetaan hankkeessa myös Sveitsiin, jossa lumesta mitataan laboratoriossa sen pinnasta energiatasetta ja yhteyksiä lämpötila, kosteus ja tuuliprofiileihin. Näitä profiileja taasen saadaan lennokkien avulla sekä säämastoilla. Aboalta myös lähetetään luotauspalloja, joilla voidaan mittailla samoja profiileja. Yleisesti muut tutkimusmatkojen hankkeet myös keskittyvät ilmatieteisiin, geologiaan ja geofysiikkaan. Tutkimuksia on tehty muun muassa jääjärvien fysiikasta ja biologiasta, aerosolihiukkasista, jääpeitteen vaihtelusta ja muun muassa kosmisesta säteilystä. Paikanpäällä on tehty myös muun muassa painovoimamittauksia.