Suomen Akatemia Tulevat ja Rahoitetut Hankkeet 2017-2020

Suomen Akatemia on mukana edistämässä vastuullista ja vaikuttavaa tutkimustyötä Suomessa. Akatemian tehtävänä on myös tutkimuksen hyödyntäminen yhteiskunnan parhaaksi. Toiminta perustuu monipuoliseen yhteistyöhön tutkimus- , koulutus- ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa. Suomen Akatemian tehtäviä ovat muun muassa tieteellisten tutkimusten rahoittaminen, tutkijan koulutuksen kehittäminen ja sen tehtävä on myös toimia asiantuntijana kotimaisissa sekä myös kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Se toteuttaa asiantuntijatehtäviä ja kerää ja analysoi tiedettä ja tieteen tekemistä koskevaa aineistoa. Tavoitteina on, että suomalainen tutkimus uudistuisi, kansainvälistyisi ja monipuolistuisi. Nuoren sukupolven tutkijoita tuetaan ja kehitetään itsenäisemmiksi. Rahoitukset etenevät yleensä tutkijan itsenäisestä aloitteesta hakemuksessa siihen, että kansainvälinen asiantuntijoiden paneeli arvioi hakemukset ja toimikunnat sekä muun muassa hallituksen jäsenet tekevät päätökset rahoituksesta paneelilausuntojen perusteella. Suomen Akatemia vastaanottaa vuosittain noin 4000 hakemusta, joista 10-20 prosenttia saa kolmesta kuuteen vuoteen rahoituksen. Laadukas, vaikuttava, uudistuvainen ja monitieteellisyyteen, ilmiöpohjaisuuteen ja kansainvälisyyteen perustuva tutkimus toimii rahoituksen kriteereinä.

Etelämantereelle suunnatut rahoituspäätökset ja tutkimukset

Suomen Akatemia on myöntänyt viiteen eri tutkimukseen rahoituksensa 2017-2020 aikana, jotka suuntautuvat tutkimusprojekteina Antarktikselle. Oulun Yliopiston tutkimus geenivirrasta, adaptaatiosta ja lajiutumisesta Antarktiksen mustekaloilla ja ilmastonmuutoksen seuraukset on saanut rahoituksen 2017 vuoden alusta vuoden 2018 loppuun asti. Rahoitettu summa on kaksisataa tuhatta kuusikymmentä yhdeksän euroa. Planeetta on kokenut erilaisia ajanjaksoja, joiden aikana kaikki eri lajit on pakotettu muuttamaan levinneisyyttään. Tämä on kaikkein todennäköisintä merieliöillä Antarktiksella, jossa jääpeitteen koko on riippuvainen maapallon lämpötilasta. Geneettinen erilaistuminen johtaa uusien lajien syntyyn ja tässä hankkeessa tutkitaan alueen mustekaloja nähdäkseen onko lajit sopeutuneet elinympäristöönsä ja miten, sillä muutokset on luultavammin tapahtunut jääpeitteen muutoksien kanssa samaan tahtiin. Projektin hankkeille panija on Philip Watts. Toinen suurempi tutkimus on Kosminen säteily navan ilmapiirissä, joka on myös Oulun Yliopiston hanke, tarkemmin professori Ilya Usoskin tutkimusprojekti. Tutkimus on saanut Suomen Akatemialta sadan neljänkymmenen yhden euron määrärahat 2017 vuoden alusta 2020 vuoden loppuun asti kestävään tutkimukseen. Tämä projekti tähtää kosmisten säteilyjen mittaukseen navan ilmakehässä erityisellä mittauslaitteella, joka sijaitsee Concordia-asemalla Antarktiksella. Monitori tutkii kosmisen säteilyn vaihteluita ja mittauslaite tutki myös ilmakehän aerosoleja. Aerosolien mittaukseen paikkana Antarktis on paras mahdollinen, sillä eristäytynyt troposfääri takaa parhaat olosuhteet muutoksien tarkkailemiseksi.

Etelämantereelle suunnatut rahoituspäätökset ja tutkimukset

Suurin rahoitetuista hankkeista

Kolmas ja rahoitukseltaan suurin hanke on Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihman Etelämantereen meteorologia ja lumitutkimus. Rahoitus ja tutkimus aika on vuodesta 2017 vuoteen 2020 loppuun asti ja rahoitus summana on hieman yli kuusi ja puoli tuhatta euroa. Hankkeen julkisessa kuvauksessa kerrotaan, että meteorologiset olosuhteet Etelämantereella ovat kytköksissä lumipeitteeseen, mutta niihin liittyvät prosessit ovat huonosti tunnettuja. Hankkeen, nimeltä ASPIRE, päätavoitteena on saada laajemmin tietoa Antarktiksen lumesta, ilmakehästä, pilvien ja kaikkien niiden dynamiikasta ja uutta tietoa sovelletaan sitten hankkeessa suoranaisesti sää- ja ilmastoennusteisiin. Hanke on laajasti kansainvälinen ja se tuottaa yhteiskunnallisesti kustannussäästöjä ja parannuksia Antarktiksen turvallisuuteen sekä helpottaa myös pohjoisen pallonpuoliskon sään ja ilmaston ennustamista. Muita hankkeita ovat Maanmittauslaitoksen hanke nimeltänsä GRAVLASER – kohti tarkempia absoluuttigravimetrimittauksia, josta on vastuussa Professori dosentti Juha Hyyppä sekä Volaliitit alkuaineet ja suuret tulivuorenpurkaukset, joka on Helsingin Yliopiston tutkimusprojekti. Rahoituspäätöksien tarkemmat julkiset kuvaukset sekä muuta tietoa löydät Etelämanner-tutkimus sivustolta, jossa kerrotaan kokonainen julkinen kuvaus rahoituspäätöksien hankkeista sekä niiden tutkimusaihe, nimi, rahoitus kausi sekä rahoitettu määrä.